Suurenna
Oskari Jauhiainen
(1913-1990):
Pikku Maija
1940, pronssi, 31,5 cm
Rovaniemen taidemuseo / Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelma
Suurenna
Akseli Gallen-Kallela
(1865-1931):
Kirsti Pariisissa
1909, öljy, 41x33 cm
Yksityiskokoelma
Suurenna
Anu Miettinen
(1975- ):
Unimaailma -sarja / Kärpäspainajainen
1998, 14 osaa, 40 cm
Kokoelma Swanljung
Suurenna
Hugo Simberg
(1873-1917):
Kansanlaulu
vesiväri, 19x8,5 cm
Didrichsenin taidemuseo
Suurenna
Helene Schjerfbeck
(1862-1946):
Karin
1926-1928, 49x37 cm
Didrichsenin taidemuseo
Suurenna
Tyko Sallinen
(1879-1955):
Kaksi poikaa
1916, öljy, 60x55 cm
Didrichsenin taidemuseo



Laps' Suomen

Didrichsenin taidemuseo esittelee näyttelyssään Suomen taiteen lapsiaiheita 1800-luvun lopulta aina nykypäivään asti.

Maamme kuvataiteilijoita on kautta aikojen kiehtonut lapsen arvoituksen ja olemuksen tavoittaminen kuvaan. Puhuttelevien lapsimuotokuvien lisäksi maamme taiteesta löytyy toiminnallisia kuvia, jossa leikitään, syödään, luetaan tai nukutaan. Lapset on kuvattu erilaisissa tilanteissa - perheen keskellä, yksinäisinä, luottavaisina, hädissään tai aikuisuuteen varttuvina. Lapsia on kuvattu kaikissa lapsuuden vaiheissa - vauvaiästä nuoruuteen.

Eri aikoina lapsikuvauksen suosio on vaihdellut. Lapsia on kuvattu maamme taiteessa eri tavoin eri aikoina - 1800-luvun aikuismaisista hienostomuotokuvista terveen ulkoilevan lapsen kuviin, eksyneistä tai sairaista lapsiparoista hellyttävän tunnerikkaisiin tilannekuviin. Kuvaustapaan vaikuttavat taiteilijan oman näkemyksen ohella ajan lapsikäsitykset, lapsen todellinen elämä tai ajatus ihanteellisesta lapsesta.

Lapset ovat edustaneet viattomuutta, yksinkertaisuutta tai symboloineet lapsuuden loppumista tai tulevaisuutta. Lapsi myös herättää omatunnon ja kerää sympatiat. Taiteilijan läheinen suhde kuvattavaan sukulaislapseen luo oman herkän luonteensa kuville.

Suurenna
Helene Schjerfbeck
(1862-1946):
Omenatyttö
1928, öljy, 32x35 cm
Didrichsenin taidemuseo
Lapsiaiheiden katsottiin soveltuvan varhain erityisen hyvin naistaiteilijoille kuten Helene Schjerfbeck, Maria Wiik ja Venny Soldan-Brofeldt, jotka pystyivät eläytymään lasten tunnemaailmaan. Oman aikamme nuoret taiteilijat asettuvat teoksissaan lapsen asemaan ja tarkastelevat maailmaa omien lapsuuskokemustensa kautta. Uudessa taiteessa peilataan myös lapsen valtaa nykymaailmassa, mm. Kaisu Paavilainen kuvaa omia lapsiaan ja heidän mullistavaa vaikutustaan elämäänsä.

Muita näyttelyssä esiteltäviä taiteilijoita ovat mm. Alvar Cawén, Akseli Gallen-Kallela, Marjatta Hanhijoki, Ulla Jokisalo, Eero Järnefelt, Vilho Lampi, Kuutti Lavonen, Henrietta Lehtonen, Rauni Liukko, Yrjö Ollila, Tyko Sallinen, Helene Schjerfbeck, Reidar Särestöniemi ja Rafael Wardi.