Aukioloajat

Näyttely

Henkilökuvia

Piirustuksia

Taidekeskus
Salmela


Nissbacka


Henkilökuvia

Laila Pullinen tunnetaan ensisijaisesti informalistina, mutta hän on koko uransa aikana veistänyt myös henkilökuvia. Antiikin kuvanveistoa tutkineena Laila Pullinen on henkilökuviensa kautta tullut persoonan mysteerin lähteille: Mikä meistä tekee ihmisiä? Mikä tekee ihmisestä kuvaamisen arvoisen? Löytyykö henkilön arvovalta hänen fyysisistä ulottuvuuksistaan? Miten nämä vaikuttavat toisiinsa?

Vaikka emme tarkalleen tietäisi henkilökuvien esittämien henkilöiden henkilöllisyyttä, löydämme kuvasta silti heidän luonteenpiirteitään, heidän aikansa ihanteita, heidät.

Laila Pullisen henkilökuvat eivät ole perinteisiä muotokuvia, ja vain harvat niistä ovat tilaustöitä. Teokset ovat syntyneet aina kuvatun henkilön tai hänen edustamansa historiallisen tapahtuman innoitettua taiteilijaa.

Henkilökuvissaan Pullinen ei pyri ensisijaisesti fyysiseen yhdennäköisyyteen, vaan tutkii enemmänkin persoonaa: hänen ajatuksiaan, arvomaailmaansa, hänen sieluaan. Prosessi on vaikea ja aikaavievä - taiteilijan pitää tutustua kuvaamaansa henkilöön, ymmärtää häntä, arvostaa häntä.

Keskeistä henkilökuvissa on se, ettei Pullinen nimeä niitä henkilön, vaan hänen edustamansa henkisen ulottuvuuden mukaan. Henkilöistä tulee inhimillisempiä kun heiltä poistetaan nimen painolasti ja haastetaan katsoja mukaan tulkinnan prosessiin. Pulliselle henkilökuvat ovat siis ensisijaisesti eräänlaisia allegorioita.

Seuraamalla Pullisen veistämiä henkilökuvia voi seurata hänen uraansa ja Suomen poliittista ja kulttuurillista lähihistoriaa. Neuvostoliittolainen kirjailija, akateemikko Sergei Mihailkowin henkilökuva Satusetä, saa vastapainokseen Yhdysvaltain suurlähettiläs Mark Ewans Austadin henkilökuvan Arizonalainen. Nämä kaksi asettuvat historialliseen ja poliittiseen kontekstiin presidentti Urho Kekkosen henkilökuvan Ajatus myötä.