Museorakennus

1958 perhe muutti Helsingin keskustasta "maalle" Kuusisaareen Viljo Revellin heille suunnittelemaan huvilaan. Revell suunnitteli myös sisustuksen; kaikki kalusteet kirjahyllyistä ruokapöytään, kaapistoihin ja akvaarioon, sisäänrakennettuun junarataan lasten leikkihuoneessa ja makuuhuoneiden sänkyihin yöpöytineen. Yleisimmin käytetty materiaali on tiikki, josta sekä kalusteet että sisäkatto on tehty. Perheen neljä lasta asuivat yläkerran makuuhuoneissa - ikäjärjestyksessä - ja vanhempien makuuhuoneet sekä sauna- ym huoltotilat ovat alakerrassa.

Suuret ikkunat yhdistävät saumattomasti sisä- ja ulkotilat. Ulkotiloja korostavat veistokset eikä niinkään ruusupensaat ja kukkaistutukset. Esim. uima-altaan edessä oleva veistos Reclining Figure (Lepäävä hahmo) oli ensimmäinen Moore, jonka Marie-Louise ja Gunnar hankkivat kokoelmiinsa v. 1960 Viljo Revellin ehdotuksesta. Se oli myös ensimmäinen Henry Moore Suomessa. Didrichsenillä on tänään Pohjoismaiden suurin Henry Moore-kokoelma.

1964 taloon lisättiin museosiipi, jotta kaikki hankitut taideaarteet saisivat tilaa. Osa kokoelmista, tontti sekä kiinteistö luovutettiin sitä varten perustettuun säätiöön, joka toimii edelleen yksityisellä pohjalla. Säätiöpohjainen toiminta takaa sen, että kokoelmat pysyvät Suomen kansan omaisuutena. Rakennuksen ulkoisessa horisontaalisessa betonipalkissa nähdään selvästi Revellin käyttämää "betonibrutalismia". Uima-altaan Revell suunnitteli niin, että vesi nousee piripintaan ja että rakennus peilautuu vedessä. Yksityiskohtana mainittakoon, että Gunnar käytti allasta päivittäin vuoden ympäri.

Suuressa näyttelysalissa sijaitseva Henry Mooren valkoinen marmorinen veistos The Archer (Jousimies) hankittiin v. 1967. Viljo Revell oli vaikuttanut siihen, että sama Mooren veistos, suurena pronssiversiona, pystytettiin Toronton kaupungintalon edustalle. Hänen mielestään rakennus ei ole valmis ilman Henry Mooren veistosta kruunamassa sitä. Syntyi synergia Revell-Moore Suomeen ja Kanadaan.

Museon perustajat Marie-Louise kuoli v. 1988 ja Gunnar v. 1992. Heidän uurnansa on laskettu kiinteistön tontille lähelle rantaa. Hautakivi on Arvo Siikamäen taideteos "Tyhjä hauta". Rakennuksessa asuu kiinteistönhoitaja, mutta yksityinen puoli on tänään asuttamaton. Vuonna 1993 osa yksityisen puolen tiloista avattiin yleisölle. Omien kokoelmien ollessa esillä museo on auki kolmesti viikossa. Erikoisnäyttelyitä järjestetään n. kerran vuodessa ja silloin museo on auki lähes päivittäin. Lainaustoiminta on erittäin aktiivista.

Museo on pyritty pitämään alkuperäisessä asussaan, mutta parannuksia ja korjaustöitä tehdään koko ajan. Didrichsen on myös 1997 astunut uuteen aikaan ylläpitämillään kotisivuillaan Internetissä.