Itämainen taide, ja ehkä lähinnä juuri kiinalainen, on aina kiehtonut meitä eurooppalaisia. Ryhdyimme aikaisin keräämään vanhaa kiinalaista taidetta ja onnistuimme museonjohtaja Bo Gyllensvärdin kautta hankkimaan yliseremoniamestari Joen Lagerbergin kokoelman, johon kuului mm. suuri määrä peilejä. Osvald Sirénin kuoleman jälkeen saatoimme myös museonjohtaja Gyllensvärdin välityksellä hankkia suuren osan Osvald Sirénin kiinalaisten esineiden yksityiskokoelmasta. Lontoossa pitkään asunut taidehistorioitsija Osvald Sirén oli syntynyt Suomessa ja oli lausunut toivomuksen, että osa hänen kokoelmastaan sijoitettaisiin hänen kotimaahansa.
Kiinan pronssikaudelta tunnetaan kolmisenkymmentä erilaista pronssista uhriastiatyyppiä. Useimmat ovat kehittyneet savisista käyttöastioista ja jatkavat siten kivikauden perinnettä. Niitä käytettiin tärkeissä ja säännöllisesti toistuvissa esi-isien hengille tarkoitetuissa uhreissa, joita suoritettiin perhepyhäköissä. Uhrien välityksellä suurperheen elossa olevat jäsenet pääsivät yhteyteen esi-isiensä henkien kanssa, joiden edellytettiin runsaan kestityksen jälkeen tukevan jälkeläisiään ja lahjoittavan hyvän sadon, rikkautta ja lukuisia lapsia. Didrichsenin kokoelmaan kuuluvat uhriastiat on valmistettu Shang-dynastian myöhemmällä kaudella (n. 1300-1028).
T'ANG-DYNASTIA (618-906 j.Kr.)
Paljon taiteen ja taidekäsityön alalla kehittyi Hanin jälkeisten rauhattomien vuosisatojen kuluessa saavuttaakseen täyden kypsyyden, kun valtakunta Su- ja ennen muuta T'ang-kaudella (589-906) koki ennennäkemättömän ja tuskin myöhemminkään koetun aineellisen ja henkisen kukoistuksensa. Kiinasta tuli tuolloin poliittinen suurvalta, joka hallitsi voimakkaasti laajentuneen valtakuntansa lisäksi Koreaa, Japania ja suuria osia Keski-Aasiaa. Yhteydet Etu-Aasiaan ja Välimerenmaihin avautuivat jälleen pitkin silkkitietä ja vielä suuremmassa määrin meriteitse Indonesian ja Intian kautta Persianlahdelle ja Punaiselle merelle aina Fostatiin eli vanhaan Kairoon. Muhammetin usko levisi kuin kulovalkea koko Välimeren ympäristöön ja kauas itään arabien nopeiden valloitusten myötä. Jo T'ang-dynastian perustaja Tai-Kung solmi ystävälliset suhteet arabien kanssa, ja muslimiseurakuntia syntyi Kiinan suuriin kaupunkeihin, joissa lännestä saapuneet kauppamiehet järjestivät jatkuvasti kasvavaa liiketoimintaa kiinalaisten kanssa. Intensiiviset suhteet saivat aikaan, että läntiset virikkeet tulivat tärkeiksi usealla alalla, ei vähiten taiteessa.
Kulta- ja hopeasepäntaito koki T'ang-kaudella huipun, johon vaikutti voimakkaasti persialainen hopeasepäntaito. Kauniina todisteena tästä ovat kullatut hopeaiset hiusneulat no 425, vaikkakin niiden koristelu on kokonaan kiinalaista.
425. Kaksi kultapäistä hiusneulaa,
pakotettua hopealevyä
Päiden koristelu puhkonainen ja esittää lohikäärmeitä ja feenikslintuja. Näitä ympäröivät lohikäärmeiden kidoista lähtevät palmettiköynnökset. Linnut pitävät nokassaan nauharuusuketta. Erittäin hienot yksityiskohdat. Neulaosa haarainen. Pit. 345 mm, lev. 55 mm.
Maalaustaiteessa sovellettiin ihmishahmojen kuvauksessa dynastian alkuvaiheessa plastista illusionismia Intian maalaustaiteen vaikutuksesta, ja veistoksista tuli ruumiillisempia kuin aikaisemmin, sekin seurauksena intialaisen Gupta-tyylin sensuellista vartalokuvauksesta. Kalkkikivinen seisova Bodhisattva (no 434) ja samaa materiaalia oleva Buddhan pää (no 435) ovat hyviä esimerkkejä T'ang-tyylistä.
435. Veistos harmaata kalkkikiveä.
Soikeakasvoinen Buddhan pää, jossa kaarevat silmäluomet, kapeat silmänraot, kolmiomainen nenä, pieni suu, pitkänipukkaiset korvat, poimu kaulan ympärillä. Hiukset päälaella olevine ushnishoineen ylimalkaisesti käsitellyt. Irroitettu steelasta tai kallioseinästä. Tyyli viittaa T'ien-lung Shaniin.
Kork. 195 mm, lev. 110 mm. Sirénin kok.
LÄHI-ITÄ - PERSIA
Yhdeksännellä vuosisadalla e.Kr. kukoisti Persian eri osissa korkeatasoinen pronssitaide. Koska nämä seudut olivat hyvin eristyneitä toisistaan, vaihteli esineiden laatu suuresti. Luristanissa Zagros-vuorilla on tavattu suitsia, jumalankuvia ja neuloja. Tyypillisiä Amlashille, Kaspianmeren lounaisrannikolla, ovat monet esineet, jotka esittävät eläimiä, mm. hirviä ja härkiä. Viime vuosien aikana on löydetty joukko poltetusta savesta valmistettuja esineitä, jotka ovat herättäneet ihmetystä ainoalaatuisen, "modernin" muotonsa tähden.