LÄNSI-MEKSIKO

Jos Länsi-Meksikoksi käsitetään koko Meksikon laaksosta länteen ja lounaaseen ulottuva alue, siltä löytyy lukuisa joukko muinaisia kulttuureja. Kaikkialla Guerreron ja Micoacanin osavaltioissa esiintyy selkeitä kulttuurikokonaisuuksia, joiden taide on sukua korkeammin kehittyneiden ja paremmin tunnettujen Keski- ja Itä-Meksikon kansojen taiteelle. Tämä ilmenee kaikilla aikatasoilla, esimerkiksi Chupicuaron ja Michoacanin esiklassisen kauden pikkuveistoksista, jotka muistuttavat selvästi Tlatilcon vastaavia veistoksia, aina Michoacanin suuriin ja myöhäisiin veistoksiin, joilla puolestaan on liittymäkohtansa Tulan ja jälkiklassisen maya-kauden veistoksiin.

GUERRERO

Tämän Meksikosta etelään sijaitsevan Tyynenmeren rannikkoalueen arkeologiaa tunnetaan vähän, vaikka sieltä on löytynyt suuria määriä hienosti valmistettuja, useita toisistaan eroavia kulttuureja ja tyylejä. Pieniä olmekki-tyylisiä jade- ja serpentiiniveistoksia on lukuisasti, ja eräät tutkijat, varsinkin Miguel Covarrubias, ovat sitä mieltä, että kysymyksessä olisi olmekki-tyylin syntypaikka. Mezcala- ja Chontal-tyylisten esineiden ajoitusta ei ole koskaan tarkasti määritetty, koska alueella on tehty toistaiseksi varsin vähän arkelogista tutkimusta.

735. Mezcala-tyyliin kuuluva seisova hahmo,
korkeus 35 cm

Tässä harvinaisen kookkaassa esineessä näkyvät useimmat mezcala-tyylille ominaiset piirteet. Abstrakti perusmuoto on aikaansaatu yksinkertaisin sahanviilloin ja syvennyksin eikä sellaisia yksityiskohtia kuten silmiä, käsiä ja jalkoja ole yritettykään kuvata.

Näytt.: Villa Hügel, Essen: "Kunst aus Mexiko", toukok. 8-elok. 18, 1974, no 172. 736. Kivinen apinaveistos, Mezcala-tyyliä. Korkeus 7,5 cm

COLIMA

780. Koira, jolla on naamio,
korkeus 28 cm

Useita muitakin naamioituja koiria tunnetaan Colimasta, mm. Meksikon antropologisen museon useasti julkaistu koira. Niiden tarkoitusta on paljon pohdittu; on esitetty esimerkiksi, että kysymyksessä olisi koirajumala XOLOTL, tai että koiraveistokset yksinkertaisesti olisivat todisteena ihmisen ja tämän suositun kotieläimen psykologisesta läheisyydestä.

TEOTIHUACAN

Aivan Mexico Cityn pohjoispuolella sijaitseva Teotihuacan oli Meksikon ylängön klassisen periodin suuri keskus, jonka huomattavimpia taiteellisia saavutuksia ovat monet pyramidit ja muut rakennukset. Ne on koristettu milloin seinämaalauksin, milloin veistoksin. Pienempää Teotihuacanin esineistöä edustaa luettelon seuraava esine joka voidaan ajoittaa 200-750 jKr. väliselle ajalle.

804. Tanssija,
korkeus 12 cm

Hyvin realistisia, muotissa tehtyjä ihmisenpäitä on Teotihuacanin löydöissä runsaasti. Niistä ovat ohuet, tikkumaiset, mutta käsin tehdyt vartalot särkyneet. Eräät tunnetuista ehjinä säilyneistä pikku figuureista esittävät tanssijoita, kuten tämäkin esine. Vartalo on osittain korjattu.

OAXACA

Oaxacan alue oli Mesoamerikan kulttuurin ja taiteen tärkeimpiä keskuksia. Siellä asui useita kielellisesti toisistaan eroavia ryhmiä, mutta kahden tärkeimmän, zapoteekkien ja miksteekkien, avulla voidaan karkeasti luonnehtia kaksi arkelogisesti hallitsevinta traditiota. Zapoteekit asuivat suurimmassa osassa Keski-Oaxacaa; huomattavin löytöpaikka on Monte Alban. Siellä tavattavaa taide tyyliä nimitetään zapoteekki-tyyliksi. Miksteekkien alue käsittää läntisen ja pohjoisen Oaxacan. Tämän alueen arkeologiaa ei ole erityisen perusteellisesti tutkittu, ja sen suoma aineisto on enimmäkseen suhteellisen myöhäiseltä, jälkiklassiselta kaudelta. Tuohon aikaan Oaxaca kuitenkin tunnettiin Meksikon korkealuokkaisimman taiteen, erityisesti monivärisen keramiikan, jaden ja muitten jalokivien käsittelyn sekä suurenmoisten kultaesineittensä vuoksi.

811. Hautauurna. Zapoteekit,
korkeus 38 cm

Monia tällaisia isoja, painavia ja erittäin taidokkaita uurnia on löytynyt zapoteekkihaudoista kaikkialta Keski-Oaxacan alueelta. Parhaat ovat Monte Albanista. Itse uurna on tavallisesti lieriön muotoinen astia, jonka edessä (kuten tässä tapauksessa) on taidokkaasti muovailtu ihmishahmo. Zapoteekkien uurnia on tutkittu laajasti ja perusteellisesti, ja yleisesti ollaan sitä mieltä, että hahmot edustavat tiettyjä zapoteekkilaisia jumaluuksia, joista eräät voidaan tunnistaa. Tri Frank H. Boos, joka on erikoistunut uurnatutkimukseen, on tunnistanut tämän uurnan Monte Albanin periodiin III B kuuluvaksi. Se esittää Pitao Cozobia, joka oli Runsaan sadon jumala, Maissipeltojen herra. Kuten monet uurnat, se on maalattu punaiseksi.

Julk.: Frank H. Boos, A Zapotec funerary urn displaying the figure of God Pitao Cozobi. Finskt Museum 1966

KESKINEN VERA CRUZ

Meksikonlahden rannikko on arkeologisesti tavattoman rikas. Sieltä tunnetaan monien muinaisten kulttuureiden löytöpaikkoja. Alue näyttää olleen Mesoamerikan historiassa yleensäkin tärkeä, ehkä osittain muihin huomattaviin keskuksiin nähden keskeisen sijaintinsa vuoksi. Löytöpaikoista loistavin on El Tajin, joka tunnetaan erityisesti nischien pyramidistaan sekä arkkitehtonisissa elementeissä käytetystä, hienostuneen kaarevalinjaisesta reliefityylistään. Lisäksi sama reliefityyli on ominainen El Tajinin kivisille "ikeille", palmoille ja hachoille. Tämän reliefityylin, joka tunnetaan klassisena Vera Cruz -tyylinä, on usein todettu huomattavasti muistuttavan muinaisen Kiinan Shang- ja Chou-dynastioiden koristetaidetta. Etelämpänä, aivan Vera Cruzin kaupungista länteen on löytynyt runsaasti erilaisia kiinnostavia saviveistoksia. Niitä pidetään kollektiivisesti Las Remojadas- kulttuuriin kuuluvina. Veistokset, joiden ensimmäisen löytöpaikan mukaan nimi on annettu, ovat kokoelmassa hyvin edustettuina.

843. Ison hymyileväkasvoisen veistoksen pää,
leveys 22 cm

Hymyilevät tai onnelliset kasvot ovat Mesoamerikassa hyvin harvinaisia. Niiden on usein arveltu ilmentävän pelkkää iloa, mutta on myös esitetty olettamus, että ne mahdollisesti kuvaavat transsin kaltaisessa tilassa olevia, hallusinatoristen aineiden vaikutuksen alaisia henkilöitä. Ruudutus tai "mattokuvio" tunnetaan muualtakin, Teotihuacanista ja mayojen alueelta.

MAYAT

Eräillä kulttuurinsa aloilla, kuten arkkitehtuurinsa, kirjoitustaitonsa ja matemaattis-kalendaarisen tietämyksensä samoin kuin kuvanveiston alalla mayat olivat huippuluokkaa, ei vain Mesoamerikassa vaan kaikkialla Uudessa Maailmassa. Myös pienimuotoisen taiteen, jadeleikkauksen, keraamisen muotoilun, saviastioiden maalauksen ja muotoilun alalla he saavuttivat usein huomattavia tuloksia.

872. Metate ja mano,
pituus 68cm

Tämän kaltaisia metateja on löytynyt ensisijaisesti Hondurasin rannikkoseudulta, aivan mayojen alueen rajalta itään, ja on epävarmaa, voidaanko ne identifioida mayojen esineiksi. Epäilemättä metatea kuitenkin voidaan hienostuneen elegantteine muotoineen pitää merkittävänä taideteoksena.

PERU

Vallitsevan käsityksen mukaan Andien alueella Etelä-Amerikassa saavutettu kulttuuritaso ei ollut aivan yhtä korkea kuin Mesoamerikassa. Kuitenkin asiasta voidaan olla myös eri mieltä. Joskaan mitään sellaista kuin mayojen monimutkaista kalenteria, pitkälle kehittynyttä rakennustekniikkaa ja taidokkaita kiviveistoksia ei syntynyt Andien alueella, siellä kehittyi inkakulttuurin aikana Uuden Maailman pisimmälle organisoitu poliittinen järjestelmä. Andien taiteilijat tuottivat lisäksi suuren valikoiman todella huomattavaa ja kiinnostavaa keraamista, puunleikkaus-, metalli- ja tekstiilitaidetta. Tästä, erityisesti keramiikan osalta, kokoelmassa on hyvä valikoima. Hyviä esineitä on useimpien kulttuureiden pääjaksoilta aina Chavin kulttuurista Mochica- ja viimein Chimu-aikakauteen saakka.

922. Viheltävä kaksoiskulho,
Mochica-kulttuuri, pituus 68cm

Viheltävät astiat ovat Perussa yleisiä. Niitä esiintyy pohjoisessa aina Keski-Meksikoa myöten. Vihellys syntyy, kun nestettä kaadetaan astiaan.

KOLUMBIA

Kolumbia tunnetaan lukuisista kultaesineistään, jotka ovat peräisin sen muinaispaikoilta. Niistä eräät ovat laadultaan vielä ylittämättömiä Uudessa Maailmassa. Monet nimitykset kuten Quimaya, Muisca tai Calima viittaavat maan eri puolilla esiintyviin valmistustyyleihin.