Lehdistö

Kuvapankki

• Osoitteessa:

http://holvi.artstudio.fi/artprint/

• Käyttäjätunnus: didrichsen
• Salasana: pressi 

KUTSU LEHDISTÖTILAISUUTEEN 25.5. KLO 13

DIDRICHSENIN TAIDEMUSEOSSA

REIDAR SÄRESTÖNIEMI – ARCTIC ENERGY

Didrichsenin taidemuseossa avautuu 26.5. Reidar Särestöniemen (1925-1981) 85-vuotisjuhlanäyttely. Esillä on Särestöniemen maalauksia koko tuotannon ajalta – 1940-luvulta taiteilijan kuolemaan saakka. Lapin aiheiden lisäksi mukana on taiteilijan vähemmän tunnettuja teoksia, kuten 1950-luvun muotokuvia, grafiikkaa sekä erilaisia omakuvia.

Monipuolinen tuotanto

Reidar Särestöniemi tunnetaan erityisesti kookkaista maalauksistaan, jotka kuvaavat Lapin arktista luontoa, lappilaisia ihmisiä sekä eläin- ja fantasiahahmoja. Kittilässä suuren osan elämästään asunut Särestöniemi teki monipuolisen taiteellisen tuotannon ja loi voimakkaan persoonallisen kuvakielen. Särestöniemi ei ollut taiteilijana itseoppinut, vaan hänellä oli kattavat taideopinnot Suomen Taideakatemian koulusta ja Repin Instituutista.

Uransa aikana Särestöniemi tutki monia taiteellisia ilmaisukeinoja, kokeili erilaisia maalaustekniikoita ja lähestyi myös abstraktia ilmaisua. Särestöniemi otti teoksissaan kantaa luonnonsuojelukysymyksiin ja toi esiin seksuaaliseen vähemmistöön kuulumisen vaikeutta. Talvisin taiteilija pakeni Lapin kaamosta eri puolille maailmaa suuntautuville matkoilleen.

Näyttely esittelee laajasti Särestöniemen uraa

Reidar Särestöniemi oli elinaikanaan kiistelty persoona ja hänen taiteellinen tuotantonsa sai vaihtelevan vastaanoton suomalaisessa taideyleisössä. Suuren yleisön rakastama, lämmin ja originelli taiteilija ei saavuttanut pääkaupunkiseudun taidepiireissä yhtä varauksetonta hyväksyntää. Poikkeuksen muodostivat Marie-Louise ja Gunnar Didrichsen, jotka hankkivat ensimmäiset Särestöniemen teokset jo 1960-luvun lopulla ja järjestivät taiteilijan näyttelyitä 1970 alkaen. Nyt toukokuussa 2010 avautuva, järjestyksessään seitsemäs Didrichsenin taidemuseon Särestöniemi-näyttely tuo esiin taiteilijan tuotantoa aiempaa laajemmin. Näyttelyn yhteydessä julkaistaan Didrichsenin taidemuseon tuottama kirja Reidar Särestöniemi – Arctic Energy.

Edellisen näyttelyn tiedote:

Viljo Revell: "It was teamwork, you see"
sekä
Liian geometrista?
13.2. - 16.5.2010 

LEHDISTÖTIEDOTE

Lehdistötilaisuus Didrichsenin taidemuseossa perjantaina 12.2. klo 11.00

Arkkitehti Tuula Revell ja filmittuottaja Anssi Blomstedt osallistuvat tilaisuuteen

 Viljo Revell: ”It was teamwork, you see”

Arkkitehti Viljo Revell syntyi Vaasassa 1910 ja kuoli Helsingissä vain 54-vuotiaana. Hänen toimistossaan työskenteli lahjakkaita nuoria arkkitehtejä, joista kymmenestä tuli myöhemmin professori. Kansainväliseen maineeseen Revell nousi voitettuaan vuonna 1958 Toronton kaupungintalon arkkitehtikilpailun.

Tammikuussa 2010 on kulunut sata vuotta Revellin syntymästä. Juhlavuoden kunniaksi Didrichsenin taidemuseo järjestää näyttelyn Revellin tuotannosta aiheeseen luontevassa museossa, onhan kiinteistö  Revellin piirtämä. Näyttelyssä esitellään Revellin tunnetuimpia rakennuksia ja projekteja neljän vuosikymmenen ajalta. Esillä on piirustuksia, valokuvia ja pienoismalleja sekä alkuperäiseen filmimateriaaliin perustuva dokumenttielokuva. Näyttelyn yhteyteen ilmestyy kaksi kirjaa, ja kouluryhmille järjestetään pedagogista ohjelmaa. Lisäksi näyttelyssä esitellään Revellin aikalaistaiteilijoiden teoksia.

Tunnetuimmat työt

Viljo Revell on sodan jälkeisen ajan merkittävimpiä arkkitehteja Suomessa. Revellin arkkitehtuuria voi parhaiten kuvata sanoilla ennakkoluulottomuus, ajankohtaisuus ja optimismi. Noin sadasta Viljo Revellin suunnittelemasta kohteesta tunnetuimmat Suomessa ovat Lasipalatsi, Palacen talo, City-Center ja Didrichsenin taidemuseo Helsingissä, Tapiolan kohteet, Rewell Center Vaasassa sekä Vatialan siunauskappeli Kangasalalla.

Toronton kaupungintalo

Revell sai laajaa kansainvälistä arvostusta voitettuaan Toronton kaupungintalon suunnittelukilpailun 531 ehdotuksen joukosta. Hän ei kuitenkaan koskaan nähnyt Toronton kaupungintaloa valmiina aikaisen kuolemansa johdosta. Rakennus luetaan nykyään modernin arkkitehtuurin merkkiteoksiin. Viljo Revell oli ensimmäisten arkkitehtien joukossa, jotka oivalsivat ryhmätyöskentelyn voiman. CBC:n haastattelussa Kanadassa kysymykseen ”kuluiko ehdotuksen suunnittelun paljon aikaa?”, Revell vastasi: ”No, it was very fast, it was teamwork, you see”.

Didrichsen, Revell ja Moore

Viljo Revell tutustui Marie-Louise ja Gunnar Didrichseniin suunnitellessaan heille huvilaa vuonna 1957. Hän esitteli Didrichsenit Henry ja Irina Moorelle 1960-luvun alussa, ja heidän välilleen muodostui elämänpituinen ystävyys. Ystävyyden myötä Didrichsenit tekivät lukuisia hankintoja Moorelta ja veistoskokoelma on tällä hetkellä Euroopan suurin Englannin ulkopuolella. Torontossa on Henry Moorelle omistettu galleria ja kaupungintalon aukiolla on Revellin aloitteesta hankittu suurikokoinen pronssinen Jousimies-veistos. Sama veistos Moorelta pienemmässä koossa löytyy marmorisena Didrichsenin taidemuseosta.  

Kolmen arkkitehdin juhlavuosi

Viljo Revell, Aarne Ervi ja Eero Saarinen olivat ikätovereita ja kukin heistä huomioidaan omalla näyttelyllä. Viljo Revellin näyttely on keväällä 2010 esillä Helsingissä Didrichsenin taidemuseossa ja syksyllä Kuntsin modernin taiteen museossa Vaasassa sekä Torontossa, Kanadassa. Aarne Ervin näyttely järjestetään marraskuussa Suomen rakennustaiteen museossa Helsingissä ja Eero Saarisen näyttely on kiertänyt vuodesta 2006 alkaen Suomessa, Euroopassa ja USA:ssa. Kiertueen viimeinen näyttely alkaa 13.2. New Havenissä.

Kaksi odotettua kirjaa

Ainoa arkkitehtuurikirja Revellistä on Kyösti Ålanderin julkaisu vuodelta 1966.  Didrichsenin taidemuseo on julkaissut näyttelyn yhteydessä kaksi kirjaa, joista toinen käsittelee asiantuntija-artikkelein Revellin arkkitehtuuria (It was teamwork, you see - 264 sivua, 226 uutta ja vanhaa valokuvaa) ja toinen on arkkitehti Tuula Revellin kirjoittama henkilöhistoria Viljo Revellistä (Välähdyksiä Viljo Revellin elämästä - 224 sivua, 13 kuvaa).

Arkkitehtuurikasvatusta

Näyttelyyn sisältyy pedagoginen osuus, jota tarjotaan erityisesti kouluryhmille ja arkkitehtuurikasvatuksesta kiinnostuneille. Ohjelma on suunniteltu yhteistyössä läänintaiteilija, arkkitehti Jaana Räsäsen kanssa ja se tulee olemaan käytössä netissä myös näyttelyn jälkeen. Pedagogisen ohjelman tavoitteena on kasvattaa ymmärrystä ihmisen toiminnan vaikutuksesta ympäristöömme. Lähtökohtina ovat kokemukset ja havainnot, pohdinta, tutkiminen ja rakenteellis-materiaalinen työskentely. Opettajille järjestetään tiedotustilaisuus avajaisten yhteydessä perjantaina 12.2.2010 klo 15.00.

Liian geometrista? -näyttely

Samanaikaisesti Revell-näyttelyn kanssa Didrichsenin taidemuseossa on esillä kotimaista ja ulkomaista abstraktia taidetta 1950-luvun molemmin puolin. Näyttelyn taiteilijat Josef Albers, Wassily Kandinsky, Ahti Lavonen, Lars-Gunnar Nordström, Sam Vanni ja Victor Vasarely jakoivat kiinnostuksen väripintoihin ja geometrisiin muotoihin. Tematiikkaan liittyviä veistoksia on Kain Tapperilta, Henry Moorelta, Yves Banchelinilta ja Lynn Chafwickiltä. Teokset ovat museon omista sekä Ateneumin ja Helsingin kaupungin taidemuseon kokoelmista.

Viljo Revell: "It was teamwork, you see" &
Liian geometrista?

13.2. – 16.5.2010
Ti-su 11-18
Yleisöopastus suomeksi sunnuntaisin klo 13
ruotsiksi klo 12

Didrichsenin taidemuseo
Kuusilahdenkuja 1
00340 HELSINKI
www.didrichsenmuseum.fi

Kuvapankki
http://holvi.artstudio.fi/artprint/

• Käyttäjätunnus: didrichsen
• Salasana: pressi