Marie-Louise ja Gunnar Didrichsen Taidesäätiö on toiminut jo vuodesta 1965 Helsingin Kuusisaaressa. Kun tanskalainen nuori mies Gunnar Didrichsen vuonna 1926 tuli Helsinkiin liikeasioissa, hän ei voinut kuvitellakaan jäävänsä loppuiäkseen Suomeen. Niin kuitenkin kävi, ja tänä päivänä hänen elämäntyötään jatkavat Didrichsenin neljä lasta perheineen. Vanhempien hauta sijaitsee museon läheisyydessä, aivan meren tuntumassa. Arvo Siikamäen hautamuistomerkki "Tyhjä hauta" on vuodelta 1985.
Maalaustaide on aina kiinnostanut meitä ja pian naimisiinmenomme jälkeen hankimme ensimmäisen merkittävän maalauksemme, Pekka Halosen "Aterian". Aluksi keräsimme perinteellistä vanhempaa suomalaista taidetta, mutta vähitellen kiinostuksemme siirtyi vanhoista mestareista nykyaikaiseen maalaustaiteeseen.
Didrichsenin Taidemuseo on syntynyt rakkaudesta taiteeseen. Kaikki museon taideteokset aviopari Marie-Louise ja Gunnar Didrichsen hankkivat yhteistuumin: niiden tuli miellyttää molempia. Kokoelmaan kuuluu suomalaista kuvataidetta 1900-luvulta, m.m. Edelfelt, Cawén, Schjerfbeck, Särestöniemi, Linnovaara, Hiltunen ja Pullinen. Kansainvälisistä taiteilijoista mainittakoon Picasso, Kandinsy, Miró, Léger, Moore, Giacometti ja Arp.
Museon pohjakerroksessa on esillä Suomen ainut esikolumbiaaninen kokoelma sekä itämaisen taiteen kokoelma. Taiteella ennen Kolumbusta viitataan monimuotoisiin ja pitkälle kehittyneisiin intiaanikulttuureihin, jotka kukoistivat Väliamerikan ja Andien alueelta ajalta 2000 e.Kr. - 1500 j.Kr. Näitä edustavat kokoelmissa m.m seuraavat kulttuurit: Olmec, Jalisco, Colima ja Maya. Itämaisen taiteen kokoelmia taas hallitsee kiinalainen taide Shang-dynastiasta (n.1500-1028) Ming-dynastiaan (1368-1644 j.Kr.). Kokoelmat sisältävät taidetta myös Kauko- ja Lähi-idästä.
Katso myös Pro Arte -taidepalkinto
Museon pohjakerroksessa on esillä Suomen ainut esikolumbiaaninen kokoelma sekä itämaisen taiteen kokoelma. Taiteella ennen Kolumbusta viitataan monimuotoisiin ja pitkälle kehittyneisiin intiaanikulttuureihin, jotka kukoistivat Väliamerikan ja Andien alueelta ajalta 2000 e.Kr. - 1500 j.Kr. Näitä edustavat kokoelmissa m.m seuraavat kulttuurit: Olmec, Jalisco, Colima ja Maya. Itämaisen taiteen kokoelmia taas hallitsee kiinalainen taide Shang-dynastiasta (n.1500-1028) Ming-dynastiaan (1368-1644 j.Kr.). Kokoelmat sisältävät taidetta myös Kauko- ja Lähi-idästä.
Villa Didrichsen rakennettiin vuosina 1958-59 arkkitehti Viljo Revellin (1910-1964) laatimien piirustusten mukaan ja kuusi vuotta myöhemmin siihen lisättiin siipirakennus taidekokoelmia varten. Kotoisassa museossa arkkitehtuuri ja taide kohtaavat luonnon. Puistossa, jossa ei ole mitään pikkunättejä kukkia, on sen sijaan näyttäviä veistoksia kuten Henry Mooren lepäävä hahmo (1960), Atom Piece (1964) ja Eila Hiltusen Crescendo johon on kaiverrettu sanat "in memoriam Marie-Louise Didrichsen". Alvar Aallon avustajana Revell oli omaksunut hillityn ja humanistisen modernismin.
Vaikka Revell oli itsekin suunitellut romanttisia rakennuksia kuten Sotainvalidien ammattioppilaitos Liperissä vuonna 1949, hän siirtyi pian uuteen rationalistiseen arkkitehtuuriin vuonna 1952 valmistuneella Teollisuuskeskuksen talolla. Tiukennettuaan rationalismiaan 50-luvulla, Revell seurasi pian modernismin oppi-isän Le Corbusierin jalanjäljissä. Englannissa oli 50-luvulla syntynyt uusi arkkitehtoninen ideologia, joka nimettiin brutalismiksi. Betonia ei enää silotettu tai verhottu vaan sen muotin jäljet jätettiin näkyviin.
Tyyliin kuuluu horisontalismi, joka syntyy siitä, että liioitellun raskaat muodot tuodaan näytteille kun taas kantavat muodot jätetään julkisivun taakse piiloon.Viljo Revellin tunnetuin luomus on Toronton kaupungintalo 1959-65. Sen hän sai tehtäväkseen kilpailussa, johon otti osaa yli 500 arkkitehtiä eri puolilta maailmaa. Muita hänen töitään ovat Vaasan keskuskortteli, Kansallis-Osake-Pankin konttorirakennus Lahdessa, Hyvon Kudeneuletehdas Hangossa, Kaartin Kasarmi Helsingissä ja Vatialan Siunauskappeli Tampereella.