Lasipalatsi
Hotelli Palace
Sininen nauha
Tapiolan tornitalot
City-kortteli

1935 Lasipalatsi

Viljo Revellin ensimmäinen läpimurtotyö oli kevytrakenteinen, funktionalistinen basaarirakennus Lasipalatsi, jonka hän suunnitteli 25-vuotiaana opiskelijatovereidensa kanssa väliaikaisrakennukseksi. Tänään rakennus on luokiteltu arvokkaiden säilytettävien rakennusten joukkoon ja sitä on peruskorjattu v. 1997 alkaen.

 

1948 Hotelli Palace

Viljo Revell voitti yhdessä kolmen muun arkkitehdin kanssa teollisuuskeskuksen liiketalokilpailun. Rakennus oli ensimmäisiä kansainvälisen modernismin edustajia Suomessa jälleenrakennuskauden jälkeen. Vaikka Revell oli vaikeiden teknisten rakenteiden uranuurtaja, hän ei koskaan unohtanut inhimillisä tekijöitä - Palacen ullakkosaunaa pidetäänkin Helsingin viihtyisämpänä.

 

1953 Sininen nauha

Rohkein 50-luvun asuntoratkaisu oli "Sininen nauha", joka ei koskaan toteutunut vaan jäi Revellin unelmaksi täydellisen demokraattisesta asumistavasta. Sen ideana on kaksi kolmikerroksista taloa, jotka pitkänä nauhana katoavat jonnekin kauas. Ilman kaarevuutta ei olisi saatu aikaan sitä liitävää perspektiivivaikutuksen ja horisontin tavoittamisen tunnelmaa, joka nyt Sinisen nauhan kuvissa kiehtoo. Sinisessä nauhassa on ensimmäisiä merkkejä pyrkimyksestä suurisuuntaisiin kokonaisratkaisuihin ja pelkistävään asemakaavalliseen ajatteluun. Sama linja johti vähitellen Toronton kaupungintalon suunnitelmaan.

 

1958 Tapiolan tornitalot

Tapiolaa on lähes mahdotonta kuvitella ilman Revellin siivekkäitä tornitaloja "Taskumatteja". Revell oli ideageneraattori ja organisaattori, joka hioi suunnitelmat loppuun asti kuitenkaan kuluttamatta aikaa pikkuasioiden pohdiskeluun. Revell suunnitteli myös lukuisia muita asuntokohteita Tapiolassa.

 

1960 City-kortteli

Viljo Revellille tunnusomaista on korostettu horisontaalisuus ja voimakas massoittelu, jota kutsutaan "betonibrutalismiksi". Esimerkki tästä on Citykortteli, eli makkaratalo, rautatieasemaa vastapäätä. Kortteli jäi Revelliltä tosin kesken ja rakennukseen vievä liikenneramppi tehtiin poiketen hänen luonnoksistaan mikä turhaan on mustannut häneen mainettaan.

Kuusilahdenkuja 1, 00340 Helsinki / +358 (0)9 4778 330 / office@didrichsenmuseum.fi