fbpx

/ Lehdistö

TIEDOTE 27.8.2019

Hanna Rönnberg: Mäkimaisema / Backsluttning / Hillside Landscape 1889, Ahvenanmaan taidemuseo / Ålands konstmuseum / The Åland Islands Art Museum. Photo: Robert Jansson

Maailman paras maalauspaikka – taiteilijaelämää Önningebyssä ja Tuusulanjärvellä 13.9.2019–19.1.2020

Didrichsenin 13.9.2019 avautuva syysnäyttely esittelee taiteilijayhteisöissä syntynyttä taidetta.

Maailman paras maalauspaikka – taiteilijaelämää Önningebyssä ja Tuusulanjärvellä luo katseen suomalaisiin taiteilijayhteisöihin 1800- ja 1900-lukujen taitteessa. Näyttelyssä on esillä teoksia mm. Victor Westerholmilta, Elin Danielson-Gambogilta, Hanna Rönnbergiltä, Pekka Haloselta ja Venny Soldan-Brofeldtilta.

Taiteilijayhteisöt Euroopassa

Näyttelyn taiteilijayhteisöt, Önningebyn taiteilijasiirtokunta Ahvenanmaalla ja Tuusulanjärven taiteilijakotien keskittymä, olivat kumpikin ilmentymiä taiteilijoiden 1800-luvulla kasvaneesta yhteisöllistymisestä. Ranskassa 1830-luvulla alkunsa saanut ilmiö laajentui kansainväliseksi 1870-luvulla. Akateemisesta perinteestä poikenneet taiteilijat hakeutuivat joukoin maalaamaan Ranskan Barbizonin, Englannin St Ivesin ja Tanskan Skagenin kaltaisiin paikkoihin, jotka tarjosivat erityisesti ulkoilmamaalaukselle verrattomat puitteet. Yhteisö loi myös sosiaalisesti kiinnostavan ympäristön työskentelylle. Eurooppalaisten taiteilijayhteisöjen joukossa oli sekä kausiluontoisia taiteilijasiirtokuntia että pysyvämmän oleskelun mahdollistavia asumisyhteisöjä.

Önningebyn taiteilijasiirtokunta

Ahvenanmaan Önningebyhyn Victor Westerholmin aloitteesta syntynyt, kesinä 1886–1892 aktiivisimmin toiminut taiteilijayhteisö oli ainoa varsinainen taiteilijasiirtokunta Suomessa.

Naistaiteilijoiden määrä oli jatkuvasti suuri ja heillä oli siirtokunnassa aktiivinen rooli. Önningebyn taiteilijat työskentelivät vuoroin itsenäisesti, vuoroin rinnakkain ja joukossa oli myös useita opettaja-oppilassuhteita. Siirtokunnassa vietettiin vilkasta sosiaalista elämää työskentelyn ulkopuolellakin, ja taiteilijat olivat vuorovaikutuksessa myös paikallisten kanssa. Taiteilijasiirtokunnassa työskentelivät mm. Fredrik Ahlstedt, Elin Danielson-Gambogi, Hanna Rönnberg, Dora Wahlroos ja ruotsalainen J. A. G. Acke.

Tuusulanjärven taiteilijayhteisö

Kansainvälinen yhteisöllistymisilmiö voidaan havaita myös Tuusulanjärven taiteilijayhteisön taustalta, mutta se erosi monilta lähtökohdiltaan Ahvenanmaan taiteilijasiirtokunnasta. Tuusulanjärven rannalle syntyi poliittisesti samanmielisten kulttuurivaikuttajien kotien keskittymä, jossa tavoiteltiin pysyvää asumista luonnonkauniissa ympäristössä, mutta silti lähellä Helsinkiä. Tuusulanjärven perheitä yhdistivät nuorsuomalaisuus, ystävyys- ja sukulaisuussuhteet sekä kaipuu maaseudulle omannäköisen ja yksinkertaisemman elämän pariin. Arts & Crafts -liikkeen hengessä kodit suunniteltiin ja sisustettiin mahdollisuuksien mukaan itse. Ensimmäisenä Tuusulanjärvelle asettuivat Juhani Aho ja Venny Soldan-Brofeldt vuonna 1897. Muutamien vuosien kuluessa valmistuivat kodit Eero ja Saimi Järnefeltille, Pekka ja Maija Haloselle, J. H. Erkolle sekä Jean ja Aino Sibeliukselle.

Ympäristön, ystävyyden ja kodin kuvia

Maailman paras maalauspaikka -näyttelyssä on esillä valikoima teoksia Önningebyn ja Tuusulanjärven kuvataiteilijoilta. Maisemakuvilla on merkittävä rooli molempien taiteilijayhteisöiden teosten joukossa. Tuusulanjärveläisten kohdalla maisema-aihe laajenee kotitunteen kuvastoksi, kuvaksi kotimiljööstä ja puutarhasta. Muotokuvat taiteilijakollegoista johdattavat näyttelyn toiseen teemaan, taiteilijoiden välisiin henkilösuhteisiin ja verkostoitumiseen yhteisöissä sekä laajemmassa kulttuurikentässä. Näyttelyn taiteilijat ovat Önnigebyssä maalanneet J. A. G. Acke, Fredrik Ahlstedt, Elin Danielson-Gambogi, Christian Krohg, Elin Alfhild Nordlund, Hanna Rönnberg, Eva Topelius-Acke, Dora Wahlroos, Anna Wengberg, Victor Westerholm ja Edvard Westman, sekä tuusulanjärveläiset Pekka Halonen, Eero Järnefelt ja Venny Soldan-Brofeldt. Esillä on 46 teosta.

Näyttelyn teokset on lainattu kotimaisista museo-, säätiö- ja yksityiskokoelmista, lisäksi esillä on teoksia Didrichsenin taidemuseon kokoelmasta.

Näyttelytyöryhmän on muodostanut Didrichsenin taidemuseon henkilökunta ja näyttelyn kuraattorina ja erityisasiantuntijana on toiminut taidesäätiön puheenjohtaja FT Anna-Maria Wiljanen. Näyttelyn teemoja syventävä esitelmäsarja järjestetään Didrichsenin taidemuseossa 25.9.–13.11.2019.

Kiinalaisia hauta-aarteita – uusittu näyttely Didrichsenin taidemuseon esinekokoelmasta

Didrichsenin taidemuseon kiinalaisen esinekokoelman esillepano on uusittu ja se avautuu yleisölle 13.9.2019 museon alakerrassa. Näyttelyssä pääosassa ovat Shang- (1600 eaa–1046 eaa), Zhou- (1046 eaa–256 eaa), Han- (206 eaa–220 jaa) ja Tang-dynastioiden (618–907) aikaiset hautalöydöt.
Kiina-näyttelysalin on kuvittanut Ella Brigatti.

Medialle

Yhteydenotot:
Maria Didrichsen, Didrichsenin taidemuseo, p. 040 552 1000, maria@didrichsenmuseum.fi

Valokuvat: http://holvi.artstudio.fi/didrichsen (käyttäjätunnus: didrichsen, salasana: pressi)

Näyttelyt
13.9.2019–19.1.2020
Maailman paras maalauspaikka – taiteilijaelämää Önningebyssä ja Tuusulanjärvellä
13.9.2019–
Kiinalaisia hauta-aarteita – helmiä Didrichsenin kokoelmasta
21.9.2018–
Musiikki, tanssi ja rituaalit esikolumbiaanisessa taiteessa

Esitelmäsarja 25.9.–13.11.2019
Museon pääsylipulla. Esitelmät alkavat klo 18.00, kesto n. 1 tunti.
ke 25.9. Julia Donner: Puutarha – koti ja ympäristö Tuusulanjärven taiteilijayhteisön arjessa
to 3.10. Anna-Maria Wiljanen: Matriarkasta muusaan – naisten moninaiset roolit ja verkostojen vaikutus Önningebyn taiteilijasiirtokunnassa ja Tuusulanjärven taiteilijayhteisössä
ke 16.10. Virve Heininen: Elin Danielson-Gambogi – arkipäivän oivaltava kuvaaja
ke 23.10. Anna-Maria Wiljanen: Önningeby-kuvaston peruspilarit – lehmiä koivuhaassa ja saaristolaiselämää
ke 13.11. Virve Heininen: Victor Westerholm – taide ja ystävyys