fbpx

/ Lehdistö

TIEDOTE 24.10.2019

Vincent van Gogh – tie taiteilijaksi Didrichsenillä
5.9.2020 –31.1.2021

Vincent van Gogh: Poika ja sirppi, 1881. Collection Kröller-Müller Museum, Otterlo, Alankomaat. Kuva: Rik Klein Gotink

Didrichsenin taidemuseon 55-vuotisjuhlavuoden huipentaa syksyllä 2020 Vincent van Goghin (1853 –1890) näyttely. Sen ytimen muodostaa valikoima taiteilijan uran alkuvaiheen piirustuksia, jotka on lainattu hollantilaisesta Kröller-Müller-museosta. Näyttelyssä nähtävät kaksi öljyvärityötä muistuttavat Van Goghin taiteellisen huipun ilmaisuvoimasta: Suomen ainoa Van Goghin teos, Ateneumin taidemuseon Katu, Auvers-sur-Oise vuodelta 1890 sekä Kröller-Müllerin kokoelman Omakuva vuodelta 1887.

Kansainvälisellä taidenäyttelykentällä Van Gogh kuuluu ehdottomasti halutuimpiin taiteilijoihin. Hänen teoksiaan on ollut varsin vähän Suomessa nähtävillä, ja Tie taiteilijaksi onkin toistaiseksi laajin Suomessa nähty Van Goghin teosten kokonaisuus, ja ensimmäinen yksinomaan Van Goghin taidetta esittelevä näyttely.

Tie taiteilijaksi – Van Goghin oppivuodet

Vincent van Gogh oli taiteilijana pääosin itseoppinut. Kesällä 1880, useiden epäonnistuneiden ammattivalintojen jälkeen, hän teki päätöksen ryhtyä kuvataiteilijaksi. Tuolloin 27-vuotias Van Gogh oli saanut kosketuksen kuvataiteeseen aikaisemmassa työpaikassaan, taidekaupan alalla toimineessa Goupil & Cie -yrityksessä.

Tie taiteilijaksi esittelee taiteilijan uran varhaisvuosia 1881–1886. Piirustukset kertovat Van Goghin matkasta taiteilijaksi, uppoutumisesta piirustusharjoituksiin ja ponnisteluista siirtää havaittu maailma paperille. Keskeisiä aiheita ovat maalaisväestön ja maatyön kuvaus, hollantilainen maisema maaseutu- ja kaupunkinäkymineen sekä henkilötutkielmat.

Piirtäminen oli Van Goghille kuvantekemisen perusta ja taiteilija keskittyikin uransa ensimmäiset vuodet piirustustaitonsa kehittämiseen. Akateemisen taideopetuksen mallin mukaisesti hän aloitti piirustusharjoituksilla, ensin painokuvia kopioiden ja sitten elävää mallia piirtäen. Hän tukeutui piirustusoppaisiin ja käytti myös perspektiivikehystä helpottamaan kuvattavan hahmottamista. Ensimmäiset kokeilut öljyväreillä taiteilija teki vuosina 1881–82, mutta pääasialliseksi ilmaisutekniikaksi maalaaminen kehittyi vuodesta 1884 lähtien. Piirtämisellä oli silti suuri merkitys koko hänen kymmenvuotiseksi jääneen uransa ajan. Taiteilijalta on säilynyt runsaasti sekä maalauksia varten tehtyjä piirustusluonnoksia että piirustuksia, joiden voidaan katsoa olevan itsenäisiä teoksia.

Vincent van Gogh: Istuva nainen, 1882. Collection Kröller-Müller Museum, Otterlo, Alankomaat. Kuva: Rik Klein Gotink

Maisemia ja henkilötutkielmia

Tie taiteilijaksi -näyttelyssä nähdään 39 piirustusta ja yksi grafiikantyö vuosilta 1881–1886 sekä kaksi öljyvärimaalausta vuosilta 1887 ja 1890.

Piirustukset ovat syntyneet pääosin Hollannissa, jossa taiteilija asui vuodet 1881–1885. Paperille ovat piirtyneet näkymät taiteilijan vaihtuvista asuinkaupungeista Ettenistä, Haagista, Nuenenista ja Pariisista. Henkilötutkielmat ja muotokuvat kuvaavat maatyöläisiä ja taiteilijan lähipiiriin kuuluneita henkilöitä. Teokset kertovat liikkuvaa, epäsäännöllistä elämää eläneestä taiteilijasta, joka lakkaamatta tulkitsi kuviinsa välitöntä ympäristöään. Osassa teoksista Van Gogh on yhdistänyt piirustusjälkeen vesi- ja peitevärejä.

Didrichsenillä piirustusten ohella nähtävät kaksi öljyvärityötä, Kröller-Müllerin kokoelman Omakuva, 1887 ja Ateneumin Katu, Auvers-sur-Oise, 1890 edustavat taiteilijan Hollannin-vuosien ja Ranskan-kauden 1886–1890 vaikutteiden synteesinä kehittynyttä omaleimaista maalaustapaa. Omakuvassa, 1887 nähdään taiteilija Vincent van Gogh – roolissa, jota hän seitsemän vuotta aikaisemmin oli piirustusharjoituksillaan lähtenyt tavoittelemaan.

Vincent van Gogh: Tuulimyllyjä Dordrechtissa (Weeskinderendijk), 1881. Collection Kröller-Müller Museum, Otterlo, Alankomaat. Kuva: Rik Klein Gotink

Kröller-Müller-museo

Didrichsenin taidemuseo lainaa näyttelyn keskeiset piirustukset, grafiikantyön ja omakuvan hollantilaiselta Kröller-Müller-museolta. Gunnar ja Marie-Louise Didrichsenin vuonna 1965 perustaman museon tavoin Kröller-Müller-museon taustalla on yksityishenkilöiden intohimoinen keräilytoiminta. Helene Kröller-Müller (1869 – 1939) ja Anton Kröller (1862 – 1941) keräsivät 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä erittäin merkittävän modernin taiteen kokoelman – Helene Kröller-Müller ymmärsi ensimmäisten joukossa Vincent van Goghin taiteen ainutlaatuisuuden. Hän lahjoitti vuonna 1935 taidekokoelmansa Alankomaiden valtiolle, ja museo perustettiin vuonna 1938. Museon kokoelmissa on nykyään yli 90 Van Goghin maalausta ja yli 180 taiteilijan piirustusta – vain Amsterdamin Van Gogh -museon kokoelma on suurempi. Kröller-Müller-museo sijaitsee Hoge Veluwe -puistossa Otterlossa, noin 70 km Amsterdamista kaakkoon.

krollermuller.nl

Medialle

Yhteydenotot:
Maria Didrichsen, Didrichsenin taidemuseo, p. 040 552 1000, maria@didrichsenmuseum.fi

Valokuvat: http://holvi.artstudio.fi/didrichsen (käyttäjätunnus: didrichsen, salasana: pressi)

Näyttelyt
1.2.–3.5.2020, ti–su 11–18
Kuutti Lavonen – Aika ja ikuisuus

19.5.–16.8.2020, ti–su 11–18
Björn Weckström – Ihminen, kone ja koru

5.9.2020–31.1.2021
Vincent van Gogh – tie taiteilijaksi

Museossa laajennetut aukioloajat Tie taiteilijaksi -näyttelyn ajan
ti 10–18, ke–to 10–20, pe–su 10–18
Veistospuisto aina auki

Tie taiteilijaksi -pääsyliput
16 / 14 € / Museokortti
Vapaa pääsy alle 18-vuotiaille
Veistospuistoon vapaa pääsy

Tie taiteilijaksi -opastukset
Ryhmäopastusten hinnat:
ti–pe 90 €, la–su 110 €
max. 25 hlö/ryhmä

Didrichsenin taidemuseo
Osoite: Kuusilahdenkuja 1, Helsinki
Yhteystiedot: office@didrichsenmuseum.fi, puh. 010 2193 970
Liikenneyhteydet: Bussit 510 ja 552, esim. Munkkiniemestä (Munkkiniemen aukio) tai Otaniemestä (Aalto-yliopiston metroasema).

Verkkosivut: www.didrichsenmuseum.fi
Facebook: DidrichsenArtMuseum
Twitter: DidMuseum
Instagram: instagram.com/didrichsenartmuseum


TIEDOTE 27.8.2019

Hanna Rönnberg: Mäkimaisema / Backsluttning / Hillside Landscape 1889, Ahvenanmaan taidemuseo / Ålands konstmuseum / The Åland Islands Art Museum. Photo: Robert Jansson

Maailman paras maalauspaikka – taiteilijaelämää Önningebyssä ja Tuusulanjärvellä 13.9.2019–19.1.2020

Didrichsenin 13.9.2019 avautuva syysnäyttely esittelee taiteilijayhteisöissä syntynyttä taidetta.

Maailman paras maalauspaikka – taiteilijaelämää Önningebyssä ja Tuusulanjärvellä luo katseen suomalaisiin taiteilijayhteisöihin 1800- ja 1900-lukujen taitteessa. Näyttelyssä on esillä teoksia mm. Victor Westerholmilta, Elin Danielson-Gambogilta, Hanna Rönnbergiltä, Pekka Haloselta ja Venny Soldan-Brofeldtilta.

Taiteilijayhteisöt Euroopassa

Näyttelyn taiteilijayhteisöt, Önningebyn taiteilijasiirtokunta Ahvenanmaalla ja Tuusulanjärven taiteilijakotien keskittymä, olivat kumpikin ilmentymiä taiteilijoiden 1800-luvulla kasvaneesta yhteisöllistymisestä. Ranskassa 1830-luvulla alkunsa saanut ilmiö laajentui kansainväliseksi 1870-luvulla. Akateemisesta perinteestä poikenneet taiteilijat hakeutuivat joukoin maalaamaan Ranskan Barbizonin, Englannin St Ivesin ja Tanskan Skagenin kaltaisiin paikkoihin, jotka tarjosivat erityisesti ulkoilmamaalaukselle verrattomat puitteet. Yhteisö loi myös sosiaalisesti kiinnostavan ympäristön työskentelylle. Eurooppalaisten taiteilijayhteisöjen joukossa oli sekä kausiluontoisia taiteilijasiirtokuntia että pysyvämmän oleskelun mahdollistavia asumisyhteisöjä.

Önningebyn taiteilijasiirtokunta

Ahvenanmaan Önningebyhyn Victor Westerholmin aloitteesta syntynyt, kesinä 1886–1892 aktiivisimmin toiminut taiteilijayhteisö oli ainoa varsinainen taiteilijasiirtokunta Suomessa.

Naistaiteilijoiden määrä oli jatkuvasti suuri ja heillä oli siirtokunnassa aktiivinen rooli. Önningebyn taiteilijat työskentelivät vuoroin itsenäisesti, vuoroin rinnakkain ja joukossa oli myös useita opettaja-oppilassuhteita. Siirtokunnassa vietettiin vilkasta sosiaalista elämää työskentelyn ulkopuolellakin, ja taiteilijat olivat vuorovaikutuksessa myös paikallisten kanssa. Taiteilijasiirtokunnassa työskentelivät mm. Fredrik Ahlstedt, Elin Danielson-Gambogi, Hanna Rönnberg, Dora Wahlroos ja ruotsalainen J. A. G. Acke.

Tuusulanjärven taiteilijayhteisö

Kansainvälinen yhteisöllistymisilmiö voidaan havaita myös Tuusulanjärven taiteilijayhteisön taustalta, mutta se erosi monilta lähtökohdiltaan Ahvenanmaan taiteilijasiirtokunnasta. Tuusulanjärven rannalle syntyi poliittisesti samanmielisten kulttuurivaikuttajien kotien keskittymä, jossa tavoiteltiin pysyvää asumista luonnonkauniissa ympäristössä, mutta silti lähellä Helsinkiä. Tuusulanjärven perheitä yhdistivät nuorsuomalaisuus, ystävyys- ja sukulaisuussuhteet sekä kaipuu maaseudulle omannäköisen ja yksinkertaisemman elämän pariin. Arts & Crafts -liikkeen hengessä kodit suunniteltiin ja sisustettiin mahdollisuuksien mukaan itse. Ensimmäisenä Tuusulanjärvelle asettuivat Juhani Aho ja Venny Soldan-Brofeldt vuonna 1897. Muutamien vuosien kuluessa valmistuivat kodit Eero ja Saimi Järnefeltille, Pekka ja Maija Haloselle, J. H. Erkolle sekä Jean ja Aino Sibeliukselle.

Ympäristön, ystävyyden ja kodin kuvia

Maailman paras maalauspaikka -näyttelyssä on esillä valikoima teoksia Önningebyn ja Tuusulanjärven kuvataiteilijoilta. Maisemakuvilla on merkittävä rooli molempien taiteilijayhteisöiden teosten joukossa. Tuusulanjärveläisten kohdalla maisema-aihe laajenee kotitunteen kuvastoksi, kuvaksi kotimiljööstä ja puutarhasta. Muotokuvat taiteilijakollegoista johdattavat näyttelyn toiseen teemaan, taiteilijoiden välisiin henkilösuhteisiin ja verkostoitumiseen yhteisöissä sekä laajemmassa kulttuurikentässä. Näyttelyn taiteilijat ovat Önnigebyssä maalanneet J. A. G. Acke, Fredrik Ahlstedt, Elin Danielson-Gambogi, Christian Krohg, Elin Alfhild Nordlund, Hanna Rönnberg, Eva Topelius-Acke, Dora Wahlroos, Anna Wengberg, Victor Westerholm ja Edvard Westman, sekä tuusulanjärveläiset Pekka Halonen, Eero Järnefelt ja Venny Soldan-Brofeldt. Esillä on 46 teosta.

Näyttelyn teokset on lainattu kotimaisista museo-, säätiö- ja yksityiskokoelmista, lisäksi esillä on teoksia Didrichsenin taidemuseon kokoelmasta.

Näyttelytyöryhmän on muodostanut Didrichsenin taidemuseon henkilökunta ja näyttelyn kuraattorina ja erityisasiantuntijana on toiminut taidesäätiön puheenjohtaja FT Anna-Maria Wiljanen. Näyttelyn teemoja syventävä esitelmäsarja järjestetään Didrichsenin taidemuseossa 25.9.–13.11.2019.

Kiinalaisia hauta-aarteita – uusittu näyttely Didrichsenin taidemuseon esinekokoelmasta

Didrichsenin taidemuseon kiinalaisen esinekokoelman esillepano on uusittu ja se avautuu yleisölle 13.9.2019 museon alakerrassa. Näyttelyssä pääosassa ovat Shang- (1600 eaa–1046 eaa), Zhou- (1046 eaa–256 eaa), Han- (206 eaa–220 jaa) ja Tang-dynastioiden (618–907) aikaiset hautalöydöt.
Kiina-näyttelysalin on kuvittanut Ella Brigatti.

Medialle

Yhteydenotot:
Maria Didrichsen, Didrichsenin taidemuseo, p. 040 552 1000, maria@didrichsenmuseum.fi

Valokuvat: http://holvi.artstudio.fi/didrichsen (käyttäjätunnus: didrichsen, salasana: pressi)

Näyttelyt
13.9.2019–19.1.2020
Maailman paras maalauspaikka – taiteilijaelämää Önningebyssä ja Tuusulanjärvellä
13.9.2019–
Kiinalaisia hauta-aarteita – helmiä Didrichsenin kokoelmasta
21.9.2018–
Musiikki, tanssi ja rituaalit esikolumbiaanisessa taiteessa

Esitelmäsarja 25.9.–13.11.2019
Museon pääsylipulla. Esitelmät alkavat klo 18.00, kesto n. 1 tunti.
ke 25.9. Julia Donner: Puutarha – koti ja ympäristö Tuusulanjärven taiteilijayhteisön arjessa
to 3.10. Anna-Maria Wiljanen: Matriarkasta muusaan – naisten moninaiset roolit ja verkostojen vaikutus Önningebyn taiteilijasiirtokunnassa ja Tuusulanjärven taiteilijayhteisössä
ke 16.10. Virve Heininen: Elin Danielson-Gambogi – arkipäivän oivaltava kuvaaja
ke 23.10. Anna-Maria Wiljanen: Önningeby-kuvaston peruspilarit – lehmiä koivuhaassa ja saaristolaiselämää
ke 13.11. Virve Heininen: Victor Westerholm – taide ja ystävyys