ARKKITEHTUURI

Villa Didrichsenin on suunnitellut arkkitehti Viljo Revell (1910–1964). Rakennuksen ensimmäinen osa valmistui 1957 Didrichsenin perheen kodiksi. Myöhemmin Revell suunnitteli taidekokoelmia varten taloon lisäsiiven, joka valmistui vuonna 1964.

Viljo Revell otti suunnittelussaan vaikutteita mm. Alvar Aallolta ja Le Corbusieriltä. Hänen tyyliään voidaan kuvailla hillityksi humanismiksi, jossa näkyvät myös modernismi, rationalismi ja brutalismi erityisesti betonielementtien suhteen.

REVELLIN TUNNETTUJA RAKENNUKSIA

 

Revellin tunnetuin rakennus on Toronton kaupungintalo, jota rakennettiin yhtä aikaa Villa Didrichsenin laajennuksen kanssa. Muita Revellin töitä ovat mm. Palace Helsingin Etelärannassa, Vaasan keskuskortteli, Kansallis-Osake-Pankin konttorirakennus Lahdessa, Kaartin Kasarmi Helsingissä, City-kortteli, ”Makkaratalo”, Helsingissä ja Vatialan Siunauskappeli Tampereella. Revellin läpimurtotyö oli Niilo Kokon ja Heimo Riihimäen kanssa vuonna 1935 suunniteltu Lasipalatsi, joka oli ensimmäinen puhtaasti funktionalistinen rakennus pääkaupungissa.

 

VILLA DIDRICHSEN JA NÄYTTELYSIIPI

Didrichsenin taidemuseon rakennus on valmistunut kahdessa vaiheessa. Molemmat osat ovat Viljo Revellin suunnittelemia. Ensimmäinen vaihe, Villa Didrichsen, valmistui vuonna 1957. Didrichsenin perhe muutti Helsingin keskustasta Kuusisaareen seuraavana vuonna 1958. Revellin toimisto suunnitteli perheelle myös kodin sisustuksen; kaikki kalusteet kirjahyllyistä ruokapöytään, kaapistoihin ja akvaarioon, sisäänrakennettuun junarataan lasten leikkihuoneessa ja makuuhuoneiden sänkyihin yöpöytineen. Sisustuksessa yleisimmin käytetty materiaali on tiikki, josta sekä kiinteät kalusteet että sisäkatto on valmistettu. Perheen neljä lasta asuivat yläkerran makuuhuoneissa ja vanhempien makuuhuoneet sekä sauna- ja huoltotilat olivat alakerrassa.

Suuret ikkunat yhdistävät saumattomasti sisä- ja ulkotilat. Tonttia koristaa veistospuisto. Viljo Revellin ehdotuksesta sisäpihalle hankittiin vuonna 1961 Henry Mooren veistos Reclining Figure (Lepäävä hahmo). Teos oli kokoelman ensimmäinen Mooren veistos ja samalla ensimmäinen Moore Suomessa. 

Osa kokoelmista, tontti sekä kiinteistö luovutettiin museotoimintaa varten perustetun taidesäätiön hallinoitavaksi vuonna 1963. Vuonna 1964 valmistui rakennukseen laajennus, näyttelysiipi, jossa taidekokoelman teokset voitiin asettaa paremmin esille. Museo avautui yleisölle syyskuussa 1965.

Näyttelysiipi liittyy Villa Didrichseniin saumattomasti. Näyttelysiiven horisontaalinen betonipalkki edustaa Revellin betonibrutalismia. Laajennuksen myötä rakennuksen sisäpihalle lisättiin myös uima-allas, jonka Revell suunnitteli peilaamaan rakennuksen arkkitehtuuria. 

Henry Moore: Reclining Figure on pedestal, 1965.
Kuva / foto / photo: Rauno Träskelin

MUSEON AUKIOLOAJAT
 

Ti–su 11–18
Maanantaisin suljettu

Poikkeusaukioloajat

TILAA UUTISKIRJE

  • Facebook
  • Twitter
  • YouTube
  • Instagram

YHTEISTYÖKUMPPANIT / PARTNERS

TRANSMERI%20GROUP_edited.jpg
Handelsbanken_cmyk_SYVÄTTY.jpg
TRANSMERI_LOGISTICS_LOGO_käsitellty.jp
BANMARK_syvätty.jpg
miraculos_logo_1 syvätty.jpg
Grano.jpg
HeSa cmyk.jpg
HiltonKalastajabluecmyksyvätty.jpg

DIDRICHSENIN TAIDEMUSEO


Kuusilahdenkuja 1

00340, Helsinki

office(at)didrichsenmuseum.fi

Puh. 010 2193 970  

 

Verkkoviestintä Piaf Digital

©2020 Didrichsenin taidemuseo.