Laajennetut aukioloajat 26.5. saakka: museo avoinna ti–su 10–18. Ma suljettu.
Suosittelemme saapumaan joukkoliikennevälineillä.
SUOMALAINEN KUVATAIDE
Didrichsenit aloittivat taiteenkeräämisen 1940-luvulla, ensimmäisenä painopisteenään Suomen taiteen kultakausi 1880–1910. Pariskunnan ensimmäinen taidehankinta oli vuonna 1942 ostettu Pekka Halosen Ateria (1899).
Modernistinen kuvataide alkoi kiinnostaa Didrichsenin pariskuntaa erityisesti 1960-luvulta lähtien. Kokoelmaan kuuluu suomalaista kuvataidetta niin Pekka Haloselta, Helene Schjerfbeckiltä, Reidar Särestöniemeltä kuin Laila Pulliselta.
Kokoelman teoksia nostetaan vaihtelevasti esille vaihtuvien näyttelyiden yhteydessä ja ulkotiloissa veistospuistossa on pysyvästi toistakymmentä teosta. Toisinaan -- muutaman vuoden välein -- järjestetään oman kokoelman näyttelyitä.
Kuvat: Jussi Pakkala ellei toisin mainita
HELENE SCHJERFBECK
Gunnar ja Marie-Louise Didrichsen hankkivat kokoelmaansa Helene Schjerfbeckin taidetta vuodesta 1962 lähtien. Kaikkiaan kokoelmaan ostettiin yhteensä 19 taiteilijan teosta. Kokoelmassa on useita keskeisiä teoksia erityisesti Schjerfbeckin myöhäiskaudelta.
Henkilökuvilla on Schjerfbeckin tuotannossa keskeinen asema. Niissä kiteytyy taiteilijan pyrkimys kohti yksinkertaistetumpaa, itsenäistä ja puhtaan maalauksellista kuvaa. Näillä modernistisilla henkilökuvilla ei haeta silkkaa näköisyyttä, ne ovat yksityiskohdista karsittuja taiteilijan vaikutelmia valosta, muodosta ja väristä. Schjerfbeck ammensi omaan työskentelyynsä länsimaisten modernismin lisäksi japanilaisesta taiteesta.
REIDAR SÄRESTÖNIEMI
Lappi ja kuvataide yhdistivät Reidar Särestöniemeä ja Didrichsenin perhettä. Didrichsenin taidemuseon perustajat Marie-Louise ja Gunnar Didrichsen viihtyivät pohjoisessa, ja Lappiin rakennettiin molemmille myös omat vapaa-ajanasunnot. Ensimmäisen kerran Didrichsenit vierailivat Särestöniemen ateljeekodissa Kittilän Särestössä 1960-luvun lopulla. Vierailu versoi ystävyydeksi, joka kesti aina taiteilijan kuolemaan saakka. Yhteys Didrichsenin taidemuseoon oli Reidarille merkittävä tuki, ja pelkästään 1970-luvulla museossa järjestettiin neljä taiteilijan näyttelyä.
TYKO SALLINEN JA MARRASKUULAISET
Varhaisella suomalaisella ekspressionismilla on tärkeä asema Didrichsenin kokoelmassa. Kokoelmaan kuuluu teoksia niin Tyko Salliselta, Jalmari Ruokokoskelta kuin Alvar Cawénilta ja Marcus Colliniltakin. Gunnar ja Marie-Louise Didrichsen hankkivat ensimmäisen Sallisen teoksensa 1950-luvulla, pian taiteilijan kuoleman jälkeen. Kokoelmaan kuuluu yhdeksän Sallisen maalausta, joista useat ajoittuvat taiteilijan tyylilliseen murroskauteen 1910-luvun puolivälin jälkeen.
MODERNISTEJA JA NÄYTTELYTOIMINTAA
Kotimainen ja kansainvälinen modernistinen kuvataide kiinnosti Marie-Louise ja Gunnar Didrichseniä enenevissä määrin 1960-luvulta lähtien. 1900-luvun alun modernistien ohella kokoelmaan hankittiin teoksia useilta aikalaistaiteilijoilta. Taidehankintojen ansiosta pariskunta tutustui moniin taiteilijoihin henkilökohtaisesti, ja yhteydenpito näkyi myös Didrichsenin taidemuseon näyttelyohjelmassa. Nykyään museon kokoelmaa kartutetaan pääosin museossa järjestettävien näyttelyiden yhteydessä.
